Kipsin läjitysalueen laajennus

Yara Siilinjärven fosforihappotuotannon sivuvirtana syntyy kipsiä, jota läjitetään tehtaiden läheisyyteen. Läjitysalueen kapasiteetti on täyttymässä ja varmistaaksemme toiminnan jatkuvuuden vuoden 2030 jälkeen, kipsin läjitykselle haetaan nyt uusia ratkaisuja. Fosforihappoa tarvitaan lannoitteiden ja rehufosfaattien valmistukseen.

Nykyisen ympäristöluvan mukaan voimme läjittää kipsiä noin vuoteen 2030 saakka. Nykyiselle läjitysalueelle haettiin korotuslupaa, jotta kipsin läjittämistä olisi voinut jatkaa olemassa olevalle alueelle vuosina 2030–2035, mutta korotuslupaa ei saatu.

Toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi selvitetään nykyisen kipsin läjitysalueen laajentamista lounaaseen kuntakeskuksen suuntaan. Kipsinläjityksen korkeus pysyisi nykyisenä. Olemme hakeneet lupaa läjitysalueen laajentamiseksi. Luvitusprosessi toteutetaan vuonna 2019 valmistuneen ympäristövaikutusten arvioinnin VE2:n mukaisesti. Ympäristöluvan muutoshakemus on kuulutuksella 16.4.-25.5.2026.

Yaran YVA-selostus, ELY-keskuksen perusteltu päätelmä sekä muut YVA-menettelyn aikana syntyneet asiakirjat ovat luettavissa ympäristöhallinnon verkkopalvelussa >>

Kipsin läjitys vuoden 2035 jälkeen

Yara on käynnistänyt ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) koskien Siilinjärven tulevaisuuden kipsin läjitystä. Tarkastelussa on kolme mahdollista uutta läjitysaluetta.

Nykyinen ympäristölupa sekä suunniteltu luvituksessa oleva laajennus mahdollistavat kipsin läjityksen arviolta 2030-luvun puoliväliin asti. Jotta Yara voi jatkaa toimintaansa Siilinjärvellä tämän jälkeen 2060-luvulle asti, kipsille tarvitaan lisää läjitystilaa.

Lue lisää YVA-ohjelmasta:

YVA-ohjelma

Nykyinen kipsin läjitysalue

Kipsiä syntyy vuodessa noin 1,6 miljoonaa tonnia. Vuodesta 1969 nykyiselle kipsin läjitysalueelle on kertynyt noin 40 milj. m3 kipsiä, mikä vastaa noin 60 miljoonaa tonnia. Aluetta maisemoidaan jatkuvasti.

Nykyinen läjitysalue on rakennettu viranomaisten määräysten mukaan. Alueen valuma- ja suotovedet kerätään ja johdetaan kiertovesialtaisiin, joista vedet pumpataan edelleen tehtaiden prosessivesikiertoon. Kipsin läjitysalueen ympäristön pinta- ja pohjavesien laatua tarkkaillaan ja raportoidaan valvovan viranomaisen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti.

Mitä kipsi on?

Kipsi on kalsiumsulfaattia ja se sisältää 23 % kalsiumia, 18 % rikkiä ja 0,2 % fosforia.
Kipsiä syntyy, kun Siilinjärven apatiittia jalostetaan fosforihapoksi (raaka-aineet apatiitti ja rikkihappo). Siilinjärven kipsi on puhdasta ja sopii sen takia hyvin peltokäyttöön.
Puhtaus perustuu Siilinjärven puhtaaseen fosfaattiesiintymään.

Kipsin hyötykäyttö: tutkitusti tehokas vesiensuojelussa

Kipsi on tutkimuksissa osoittautunut tehokkaimmaksi ratkaisuksi sitoa fosfori peltoon kasvien käytettäväksi. Peltojen kipsikäsittely puolittaa fosforin huuhtoutumisen pellolta vesistöön ja vähentää näin Itämeren rehevöitymistä merkittävästi.

Kipsi liukenee peltomaahan parantaen maan mururakennetta ja vähentää fosforin huuhtoutumista vesistöön. Fosfori säilyy näin pellossa kasvien käytettävänä.

Yara osallistuu ympäristöministeriön Ahti-ohjelman rahoittamaan kipsihankkeeseen, jossa kipsiä levitetään rannikkoalueiden pelloille. Yara toimittaa hankkeen käyttöön Siilinjärven puhdasta kipsiä.

Lue lisää hankkeesta: KIPSI-hanke 2020-2025 - ELY-keskus - ELY keskus >>

Kipsin levitystä pellolle — Kuva: Panu Mäkelä/ DropInMedia

Tiedotteet

Mediatiedote 13.3.2025: Yaralle kielteinen päätös kipsin läjitysalueen korottamisesta (pdf) >>

Mediatiedote 4.2.2022: Yaran Siilinjärven tehtaalle on myönnetty lupa kipsin läjitysalueen laajentamiselle >>

Mediatiedote 28.7.2020: Yara Siilinjärven kipsin kuljetukset Saaristomeren projektiin käynnistyivät (pdf) >>